Disneyland Part 3

 Unelman eläminen jatkuu. Toisena päivänä heräsimme taas aikaisin aamupalalle, jotta olisimme kahdeksalta valmiina astumaan jälleen sisään Disneylandiin. Reippaina tyttöinä onneksi selvisimme vähistä yöunista ja kipeistä jaloista huolimatta ajoissa paikalle. Sää oli tänään huomattavasti koleampi, etenkin aikaisin aamusta kun aurinkokaan ei halunnut vielä näyttäytyä. Yhteistuumin vedimme kumpikin farkut jalkaan hameiden sijaan ja vielä takit päälle.

Aamun kaksi ensimmäistä tuntia kannattaa Disneylandin hotelleissa majoittuvien todellakin käyttää hyödyksi, kun muut asiakkaat eivät vielä pääse sisään. Jonot ovat huomattavasti lyhyemmät. Space Mountain Mission 2 on aivan pakollinen käyntikohde, älkää jättäkö väliin. Me menimme sinne etunenässä, eikä heti kahdeksan jälkeen ollut yhtään jonoa. Normaalisti tämä lienee koko puiston yksi suosituimmista laitteista. Kävelytie laitteeseen oli tosi avaruushenkinen, hienosti toteutettu. Laite oli paljon hurjempi mitä oletin, en ajatellut mitään tavan vuoristorataa kovempaa kyytiä vaan kyllä sitä vaan molemmilta vedet valuivat silmistä vauhdin huumassa. Naiset, laittakaa vedenkestävää ripsiväriä tähän! Vieressä olikin seuraava kohteemme,  Buzz Lightyear Astro Blasters.

 Me ei olla oikein koskaan mistään pyssyhommista innostuttu, mutta jostain syystä Buzz laitteeseen päästyämme kumpikin ampui pyssyillä ihan innoissaan. Matkalla laitteeseen puhuva Buzz höpötteli alustukset ennen laitteeseen pääsyä, ja se oli jotenkin tosi ihana! Idea oli siis vain kerätä pisteitä ampumalla joitain määrättyjä asioita, esimerkiksi pahaa Zurgia. Tämä laite on varmasti ainakin pienten poikien mieleen. Ei me kyllä huonosti pärjätty, sillä laitteen päätyttyä mukava työntekijä kertoi meidän saaneen koko vaunun parhaat pisteet. Hyvä tytöt!

Edellisenä päivänä Peter Pan's Flight jäi meiltä väliin suurehkojen jonojen vuoksi, mutta toivoimme parempaa onnea tälle päivälle. Onneksemme sinne päästyämme huomasimmekin jonon olevan vain noin 20 minuuttia, joten eikun jonon perälle odottelemaan. Kannattaa suunnitella etukäteen vähän mitkä laitteet ovat matkan aikana aivan pakollisia käydä ja vähän pohtia kannattaako jonottaa yli 60 minuuttia yhteen laitteeseen vai koittaa onnea esimerkiksi seuraavana aamuna jo heti silloin kahdeksalta. Meillä ainakin tämä toimi ja voisin todeta, että saimme käytyä oikeastaan kaikissa laitteissa missä eniten halusimmekin.

Tottakai alkoi sadella vettä siinä ulkona jonottaessamme, mutta ei hätää kun vain on ainakin yksi toimiva sateenvarjo matkassa. Emme siis kastuneet, vaan jatkoimme matelevaa liikkumista ihan hyvillä mielin. Laite oli tehty niin, että tuntui kuin liitelisit taivaalla. Ympärillä oli kaunis öinen kaupunki ja tietenkin matkan aikana pääsimme näkemään myös Kapteeni Koukun. Jälleen tosi kiva toteutus.
You can fly! You can fly!
You can fly!

 Listallamme oli Peter Panin jälkeen enää kaksi pakollista laitetta, Big Thunder Mountain ja Phantom Manor. Heti aamusta kaikki laitteet eivät ole auki, esimerkiksi koko Frontierlandin alue oli suljettu ja aukesi kello 10. Ovien avauduttua oli aika mennä aikamoista pikakävelyä ja muutama juoksuaskelkin, että pääsimme ensimmäisten joukossa Big Thunderin jonoon.

 Ainakin meillä respassa kyseltiin minkätyyliset laitteet meitä kiinnostavat. Vastasimme vain, että oikeastaan kaikki. Hän merkkasi meille omasta mielestään ne pakolliset laitteet. Big Thunder Mountain oli myös näiden joukossa. Ja olihan se uskomaton! Vuoristoradat ovat aina olleet suosikkilaitteitani, ja tässäkin meno oli mukavaa ja leppoisaa, hieman jännittävääkin. Maisemat olivat mahtavat. Mennessämme ulos laitteesta, huomasimme jo syntyneen pitkän jonon ja huokaisimme tyytyväisinä, ajoituksemme ja ne pienet juoksuaskeleet olivat tosiaankin kannattaneet.

 Melko lähellä Mig Thunder Mountainia sijaitsikin Phantom Manor. Tässä ei ole mukana mitään Disneyn piirrettyjä vaan ihan joka puiston pakollinen, perinteikäs kauhulinna. Katsoin ensin hieman tuskaisena,että jono ei näyttänyt liikkuvan ollenkaan. Loppujen lopuksi linnaan päästiinkin tosi nopeasti sillä tietyin väliajoin linnaan päästettiin tosi paljon porukkaa kerralla. Jonotimme varmaan alle kymmenen minuuttia.

Sisään päästyämme meitä ohjailtiin toiseen huoneeseen, johon sulloutui koko suuri määrä ihmisiä. Pian lattia alkoi liikkua alaspäin ja koko tila oli aivan pimeä. Me takerruimme jo tässä vaiheessa toistemme hihoihin kiinni. Alhaalla odottivatkin ihan perinteiset kivat kummitusvaunut. Yleensähän kummitusjunat nyt ovat aika kökköjä, esimerkiksi viime kesänä Linnanmäen uuteen kummitusjunaan mennessäni en voinut kuin nauraa ja kokea melkein pientä myötähäpeää siitä miten huonosti koko homma oli toteutettu. Ei pienintäkään karmivaa meininkiä.

Eihän Phantom Manor meitä juuri pelottanut, mutta pari kylmiä väreitä nostattavaa kohtaa kyllä löytyi ja olihan kaikki puitteet taas niin hienot. Emme huomanneet ulkoa päin kuinka iso paikka se lopulta olikaan. Oli tämä ehdottomasti paras kummitusjuna, jossa olen koskaan ollut.

Löydettiin kävellessämme ihanat Tuhkimon vaunut

Jätimme kauhujen talon taaksemme ja pyörähdimme jossakin Pocahontasin paikassa vain todetaksemme sen olevan jokin ihan vain lapsille tarkoitettu leikkialue. Mietimme, että kävisimme vielä Indiana Jones-paikassa, mutta sekin oli pieneksi harmiksi remontissa. Oli siis aika suunnata kohti Disneylandin uloskäyntiä ja ottaa nokat kohti Studioita.

 Onneksi alueella kaikki paikat oli aika helppo löytää, emmekä eksyneet kertaakaan. Studioillakin näytti olevan paljon väkeä. Olimme kuvitelleet että siellä olisi jotenkin väjempää ja vähemmän jonoa joka paikkaan, olimme väärässä.

 Studiopaikkakin oli iso alue, josta löytyi vaikka mitä. Tarjolla oli useita laitteita sekä tietenkin mahdollisuus tutustua piiroksiin ja elokuvameininkiin. Oli tietenkin myös ravintoloita ja kauppoja. Studioiden puolella kaupoissa oli hieman eri valikoima kuin Disneylandin puolella. Olisin niin halunnut ottaa yhdestä liikkeestä erään taulun mukaan, mutta eihän se olisi matkalaukkuun sopinut.

 Silmiimme osui ensimmäisenä Monsterit Oy-piste. Siellä sai huutaa masiinaan ja katsoa kuinka ylös mittari nousee. Ihan hauskaa, tosin lapset taisivat ehkä karjua vähän enemmän innoissaan.

Vieressä tietenkin myös Boon ovi. <3
Tämä oli tarkoitettu kuvien ottoa varten, vaan voi että taas raivostutti miten vanhemmat antoivat lasten ohitella ja jäädä paikalle vaikka kuinka pitkäksi aikaa vetkuttelemaan ja tulla mukaan vieraiden ihmisten kuviin. Mie sain ihan oman kuvan, Jenni ei ollut ihan yhtä onnekas.

 Autot-hahmojen kyytiin oli mahdollisuus hypätä melko lähellä Monsterit Oy-paikkaa.Me kuitenkin päätimme jättää sen väliin.

Nähtyäni tämän kävelytien varrella palasin heti mielessäni elokuvan pariin.

 Playland! Ja tietenkin suuri komisteleva Buzz. Tänne tullessamme huomasimme myös Finding Nemo-laitteen, mutta voi jukra sitä jonoa oli 90 minuuttia. Emme viitsineet käyttää niin paljon aikaa yhteen laitteeseen.
Samalla näimme myös, että Flying Carpets Over Agrabah-laite oli ilmeisesti remontissa. Tämä oli jo kolmas laite matkamme aikana, johon emme remonttien takia päässeet. Onpahan sitten ainakin hyvä syy tulla uudelleen käymään. ;-)

Slinky Dog Zigzag Spin, ehkä vähän paremmin soveltuu pienemmille puiston vieraille. :-)

 Slinkyn vierestä huomasimme toisenkin Toy Story aiheisen vekottimen, RC Racerin. Se näytti liikkuvan samalla tavalla kuin viikinkilaiva, eikä jonoa ollut mitenkään mielettömästi. Jonotuslinja oli tässäkin hauska, ympärillä oli kaikkea pientä kivaa nähtävää ja tie muistutti juurikin jotain autorataa. No me tohelot jonotimme ensin väärässä kohdassa jonkin aikaa ja pääsimme naureskelemaan hölmöydellemme. Toki siinä tilanteessa laitoimme sujuvasti homman huonon ohjeistuksen piikkiin. Lopulta pääsimme kuitenkin oikeaan jonoon.

 

 Ihmettelimme istuessamme laitteeseen, että miksi meihin isketään oikein tosi tiukat turvasysteemit ympärille, kun eihän meno niin kovalta näyttänyt. Mieli muuttui nopeasti kun laite lähti käyntiin, vauhtia oli paljon ja heikomman vatsa ei olisi saattanut tykätä tästä. Jälkeenpäin tässä muistellessani totean, että oli kyllä yksi miun lempparilaitteista.

Pääsimme Studioilla katselemaan myös ihania maalauksia. Kyseessä oli oikein kierros, jossa ensin nähtiin muun muassa vanha videotykki. Pääsimme elokuvasaliin näkemään koosteen, johon oli yhdistetty monista Disneyn elokuvista pieniä pätkiä. Sitten näimme toisen videopätkän eri salissa hahmojen luomisesta. Tässä oli mukana hieman huumoriakin, sillä ruudulla näkyvässä filmissä pääosassa oli valloittava Mushu.

Studioiden puolellakin oli jonkinlainen paraati, mutta tämä tieto ei ollut kantautunut meidän korviin. Niinpä huomasimme sen liian myöhään ja ehdimme näkemään vain ihan lopun. Mukana oli ainakin useita Pixar-hahmoja. Olkaa te muut studioille menijät tarkkaavaisempia, se olisi varmasti ollut kiva nähdä kokonaan!

 Disney Villagen puolella evästystä jonottamassa.

Ehkä maailman hienoin pitsaboksi. Jälleen kerran itse ruokahan oli aika kuppasta, minuutissa lämmitettyä meininkiä. Hieno laatikko aina vähän pelastaa, ja ei pitsa kuitenkaan pahaa ollut. Toisaalta hyvä, että ruoan saa eteensä mahdollisimman nopeasti, sillä puistossa on kiire mikäli haluaa ehtiä nähdä kaiken kiinnostavan.

Ruokapaikkojen vieressä tietenkin paikallinen Starbucks. Miullapa onki maailman hienoin Starbucks-selfie. Ilme lähinnä viestittää miun mielipidettä koko puljua kohtaan ''Ei tää nyt niiin ihmeellistä oo''

Palasimme Disneylandin puolelle nähdäksemme vielä paraatin uudelleen. Katselimme odotellessamme kauppoja, ja näin maailman ihanimpia koristeita. Jos en saa häihini tuollaista Kaunotar ja Hirviö-juttua niin suutun ja mustaksi muutun. Kaunotar ja Hirviöhän on toinen suosikkielokuvistani.

Tietenkin kävimme katsomassa toiseen kertaan illalla myöskin ne upeat ilotulitukset. Olo oli jälleen rättiväsynyt pitkän päivän jälkeen. Hotellilla sovimme käyvämme aamulla vielä pikaisesti Studioilla ennen Pariisin keskustaan lähtöä.

 Aamuvirkut suuntasivat kahdeksan aikaan studioille huomatakseen, ettei se aukeakaan kahdeksalta kuten Disneyland. Olimme vähän harmissamme, mutta menimme sitten pyörähtämään vielä viimeisen kerran Disneylandissa. Hullun Hatuntekijän kahvikupit pyörähdimme toiseen kertaan ja sitten päädyimme myöskin käväisemään karusellissa.

Haikeat fiilikset viimeisenä päivänä

Sää oli hieman viileä, mutta aurinko alkoi paistella kivasti. Kymmenen maissa menimme Studioille takaisin muka kovinkin kekseliäinä. Suunnitelma oli heti aikaisin aamusta oikein juosta siihen Nemo-laitteeseen, johon oli edellisenä päivänä ollut se 90 minuutin jono. No, aika moni muukin oli varmaan keksinyt saman idean, sillä jo kymmeneltä jonoa laitteeseen oli 75 minuuttia.

Jätimme laitteen kokonaan väliin ja ostelimme Studioiden puolelta vähän tuliaisia. Eikun hotellille vain ja siitä suunta kohti juna-asemaa.
Voi kunpa oltais silloin tiedetty, etteivät nämä olleet meidän ainoat päivän vastoinkäymiset.

Tässä kokemamme Disneylandin ja Studioiden osalta. Seuraava päivitykseni perehtyykin sitten Pariisin keskustaan ja tietenkin siihen surulliseen hetkeen, kun täytyy palata kotiin. Kysykää, jos tulee mitä tahansa mieleen matkaan liittyen. Vastaan mielelläni :-)

Disneyland Part 2

 Jatkoa seuraa. Tässä osassa keskityn nyt näihin Disneylandin laitteisiin. Huomasimme heti, että jonoa on joka paikkaan melkoisen paljon vaikka kyseessä olikin arkipäivä. Suuntasimme Dumboon, sillä siihen oli jonoa ''vain'' 30 minuuttia. Onneksi sää oli lämmin ja aurinko paistoi, niin ei se jonottelu niin kamalaa ollut.

 Laite oli hyvä ja helppo aloitus huvipuistopäivällemme. Kyyti oli leppoisaa ja tuuli viilensi mukavasti.

 Kuljimme useaan kertaan tämän karusellin ohi, mutta emme kokeneet tätä niin pakolliseksi käynniksi joten jätimme väliin. Tosin viimeisenä päivänämme juuri ennen huvipuistosta lähtöä kävimme kuitenkin pyörähtämässä tässäkin, ihan vain kun oli niin vähän jonoa.

 Dumbo-kyydin jälkeen aloimme pohtia minne suuntaisimme syömään. Pizzeria Bella Notte kuulosti hauskalta, joten suuntasimme suoraan sisään. Ei tullut yllätyksenä, että sielläkin täytyi jonottaa ja pöydät olivat sisätiloissa ihan täynnä. Ruokalistalta sai valita bolognese pastaa, lasagnea tai jotain kolmen täytteen pitsaa (emme ihan ymmärtäneet mitä ne täytteet olivat). Tunnelma oli kiireinen ja stressaantunut, enkä juuri voi kehua ravintolan henkilökuntaa ystävälliseksi. Saimme kuitenkin ateriat eteemme ja löysimme ulkoa istumapaikan.

 Ravintolan vierestä löytyi muuten ensimmäinen tuttu Disney hahmo!

Siinä kiireessä sitten Jennikään ei saanut jugurtilleen lusikkaa, mutta hommahan toimi tietysti haarukallakin mainiosti. Lähinnä koko homma loppujen lopuksi vain nauratti.

 Mahat täynnä ruokaa totesimme Liisan labyrintin sopivan seuraavaksi kohteeksi. Siellä sai kävellä ja vajutella mahaa, ja sisään pääsi heti!

 Ulkonäköön oli panostettu täälläkin mielettömästi ja labyrintti oli hauskasti suunniteltu. Jälleen piti kiinnittää huomiota pieniin hauskoihin yksityiskohtiin eikä vain kävellä kiireesti labyrtinin läpi.

 Turisti-Jenni järkkärinsä kanssa ;-)

 Labyrinttia sai kiertää rauhassa omaan tahtiinsa, mikä rauhoitti mukavasti mieltä. Sitä helposti itsekin stressaantuu kun ihmiset ympärillä ovat kiireisiä ja ohittelevat. Ihan tosi, meitä ei ole ohitettu jonoissa koskaan niin paljon kuin tällä matkalla. Suomessa joku ärähtäisi heti siirtymään suosiolla jonon perälle. Täällä ohittelu sujui ihmisiltä ilman kenenkään huomiota.

 Labyrintin lopussa pääsimme kiipeämään linnaan ja näkemään laajemmin miltä huvipuisto näyttää taas vähän eri näkökulmasta.

Mad Hatter's Tea Cups

 Emme tietenkään voineet jättää välistä Hullun Hatuntekijän teekuppeja. Tässä laitteessa jono liikuu tosi nopeasti. Hihittelimme laitteessa kuin pikkutytöt, olihan se nyt aika mukavaa pyöriä ympäri söpöissä kupposissa.

Pyörityksen jälkeen suunnistimme huvipuiston Adventurelandiin, josta löysimme heti hienon merirosvolaivan. Kannelle sai mennä katselemaan paikkoja, varsinaista laitetta tässä ei siis ollut.

 Vierestä löytyi kuitenkin jotain, mistä molemmat innostuimme välittömästi. Pirates of the Caribbean-kyltti jonka alapuolelta pääsi pimeään tunneliin. Tiesimme, että jotain hienoa oli taas luvassa. Itse Mustan helmen kirous-elokuvahan perustuu tähän huvipuistolaitteeseen. Laitteen musiikkia ja tilanteita on otettu elokuvaan. Pitkän matkan pimeää tunnelia kuljettuamme pääsimme lopulta itse laitteeseen, veneajelulle kohti Karibian yötä. Matkalla näkyi niin hienoja asioita, etten edes osaa kirjoittaa siitä. Koko homma vaan oli toteutettu tosi tarkkaan ja tosi upeannäköisesti. Ajelun aikana pääsi hyvin mukaan merirosvotunnelmaan.

 Adventurelandista löytyi myöskin arabialainen basaari, sekä tietenkin Aladdin-teemaisia asioita.

 Kahvilapaikka oli ikävä kyllä kiinni, olisimme mielellämme varmasti kurkistaneet sisään. Meillä oli siinä mielessä myös huono tuuri että Aladdin-aiheinen taikamattolaite oli studioiden puolella ilmeisesti remontissa.

 ''Moi Olaf!!'' Kuljimme useiden putiikeiden ohi joissa oli ihani näyteikkunoita.

 Disneyhahmoja käveleksimässä puistossa näkyi yllättävän vähän, ja kun näkyi joku hahmo, oli pitkä jono tervehtimistä varten taattu. Tyydyimme räpsäisemään Rapunzelistakin vain kuvan, ehkä emme kuitenkaan olisi sopineet sinne lapsien sekaan jonottamaan vaikka olisimme varmasti halanneet ja hihitelleet lujempaa kuin ne lapsoset!

Aika olikin kulunut todella nopeasti, ja muistimme paraatin alkavan aivan pian. Se oli ehdottomasti yksi hienoimmista asioista, jonka koimme huvipuistossa. Sitä ei kannata missata. Hyvät paikat kadun vierestä kannattaa varata hyvissä ajoin, jos haluaa nähdä jotain. Meitä ärsytti ne monet pitkät ihmiset aivan edessä kun me yritimme välillä kuikuilla kaikista mahdollisista väleistä nähdäksemme kaiken mitä paraatikadulla tapahtuu. Mutta tätä paraatia voisin ylistää loputtomiin, mahassa tuntui jännittävä ja onnellinen tunne. Ilon kyyneleet olivat ensimmäistä kertaa koko elämäni aikana lähellä.

Pari kuvaa paraatista..

 Come step inside this storybook
You’ll be amazed each time you look
And marvel at the magic all around you

As pixie dust falls from a star
It touches you and here you are
One wish away from all you’ve dreamed

This world of wonders
A place like no other on earth

Magic Everywhere !
All that you imagine
Celebrate the pageant
Before your eyes !

 In a world of light
We all come together
Neverland’s forever
For all our lives

 Celebrating 20 years of joy and laughter
Memories you’ll keep long after
Sharing all the magic everywhere
Friends come from
Every corner of the world
To feel the magic
That is real

 Celebrating 20 years of joy and laughter
memories you’ll keep long after
Disneylands’s the place where
Joy lights up each face there
Wheter the young and young at heart
Share dreams of a lifetime
Finding right from the start
Magic Everywhere (Celebrate ! celebrate ! celebrate !)

Me innostuttiin muuten mielettömän paljon paraatin aikana soivasta Magig Everywhere-kappaleesta. Se sopi siihen hetkeen täydellisesti ja sain hotellihuoneessakin kuunnella Jennin hyräilyjä kappaleesta. Ei varmasti pääse unohtumaan. Sanoitukset kuvien välissä kertovat juuri kaiken olennaisen.

Paraatin jälkeen jalat alkoivat olla sitä mieltä, että oli aika mennä käymään hetkeksi hotellihuoneella. Suuntasimme hakemaan matkalaukkumme ja nappasimme hotellihuoneemme avaimet. Kaikki sujui tosi ripeästi ja saimme taas todella ystävällistä palvelua. Huoneemme oli varmaan koko kerroksen perimmäisessä nurkassa, ainakin siltä tuntui kipeiden jalkojen kanssa. Pysähdyimme kuitenkin ennen sinne pääsyä vielä hotellissa sijaitsevaan pikkuputiikkiin, josta löytyi paljon samoja tuotteita kuin Disneylandinkin kaupoista.

Huoneemme oli ensimmäisessä kerroksessa ja näkymämme olivat suoraa veden äärelle. Koko huone oli tosi viihtyisä ja meille sopivankokoinen. Makoilimme vain hetken sängyllä ja hörpimme hotellin putiikista ostamaamme viiniä.  Paljon kehuttu huvipuiston ilotulitus oli vielä nähtävä ja halusimme myös ehtiä tekemään pieniä ostoksia, joten loppujen lopuksi makoilumme jäi melko lyhyeksi. 

 Ehdimme juuri ja juuri sisälle Disneylandiin ennen tämän mahtavan shown alkamista. Kumpikin tuijottaa linnaa kohti silmät säkenöiden ja henkeään haukkoen. Ainoat sanat mitä toisillemme vaihdoimme esityksen aikana olivat ''vau'' ja ''ei oo totta miten hienoa'' Jenni väsäilee videota reissultamme, joten siinä näätte hieman paremmin mitä tarkoitan tällä showlla. Kuulimme mahtavia kappaleita elokuvista, näimme hienoja kohtauksia ja ihastelimme ilotulituksia. Olin jälleen kerran niin lähellä, etten pillahtanut itkuun.

Shown päätyttyä totesimme vain ''Nyt vomme kuolla onnellisina'', eikä juuri enempää sanoja tarvittu. Se oli täydellinen lopetus päivälle enkä olisi voinut toivoa enempää. Ihmiset kävelivät pois jo pimeästä, hiljenevästä huvipuistosta.

Mainitsin päivän täydellisestä lopetuksesta. Oikeastaan täydellinen lopetus oli se, kun päätimme vielä lähteä ottamaan drinkit hotellimme baariin. En ole koskaan tavannut niin mukavaa baarin henkilökuntaa. Meidät ohjattiin suoraan pöytään ja meille suositeltiin hyviä juomia. Lisäksi pöytään kuskattiin herkkuja! Tämä meidät pöytään ohjannut mukava mies kyseli meiltä paljon, ja juttelimme tovin Suomesta ja matkastamme.

Halusimme tilata vielä siiderit, mutta ainoa jota saimme, oli Magners. Pariisissa ei tosiaan oikein tunneta siideriä, he sanoivat ettei koko baarista löydy muuta kuivaa kuin Magners. Eikä koko reissun aikana juuri muutenkaan siidereitä näkynyt. Jotain satunnaista vain. Joimme hieman neniämme nyrpistellen puoliksi yhden Magnerssin ja lähdimme väsyneinä sekä hyvin hyvin onnellisina huoneeseemme nukkumaan. Seuraavana päivänä olisi luvassa lisää huvipuistolaitteita sekä tietenkin Walt Disney Studios.

Disneyland Part 1

Hei kaikille pitkästä aikaa! Unelmieni matka Disneylandiin toteutettiin viime viikolla. Vietimme ihanat kolme päivää Pariisissa. Yritän kirjoittaessani antaa mahdollisimman paljon informaatiota matkasta ja ihan kaikesta hyödyllisestä, jos joku muukin suunnittelee matkaa Disneylandiin. 

Aloitin pakkaamaan matkalaukkua pari päivää ennen matkaa. Pyörittelin päätäni monta kertaa ja mylläsin vaatekaappia. Matka oli varattu varmaan puoli vuotta etukäteen, mutta silti tiesin olevani umpikujassa vaatevalintojen kanssa. Toki olin tehnyt pari ostosta ihan tätä matkaa varten. Säätiedotukset muuttuivat koko ajan, välillä luvattiin ihan +17-18 astetta lämmintä, ja päälle aurinkoa. Pian luvattiinkin jo vesisadetta ja vain +14 astetta.

Noh, päätin kuitenkin hameihmisenä varata pari hametta ja mekon matkaan, sekä varalle yhdet housut. Sovimme Jennin kanssa, että lähdemme matkaan melko tyhjillä matkalaukuilla niin tilaa jäisi reilusti tuliaisille ja tietty omille muille shoppailuille. Koneemme lähti varhain tiistaiaamuna, jolloin ilmakin oli Suomessa viileä. Housut päälle siis vain ja kohti lentokenttää. Tarkistin vielä lähtiessä olihan sateenvarjo mukana, jotenkin aavistin tarvitsevani sitä vielä tulevan matkan aikana.

Thomas oli kiva ja heitti miut ja Jennin kentälle. Lähtöselvitykset ja muut sujuivat ongelmitta, jopa meidänlaisilta sählääjiltä. Jännitin hieman kuinka kaikki tällaiset sujuisivat ensimmäistä kertaa ihan vain toisen kaverin kanssa kaksistaan ilman jotakuta kokenutta konkaria. Helpottuneina lentokentän ''paremmalla puolella'' tutkailimme jo taxfree-shopin valikoimaa ja Jenni tekikin ensimmäisen ostoksensa, uuden hajuveden.

 Kahvit juotuamme saimmekin jo luvan astua Finnairin koneeseen. Hurraa! Fiilikset olivat todella odottavaiset ja innostuneet. Finnair tarjosi meille eväsleivät valinnaisesti joko kahvin tai teen kera.

Kuvissa muuten upouusi Ted Bakerin trenssini, joka on osoittautunut parhaaksi ostokseksi pitkään aikaan

 Laskeuduimme kahden ja puolen tunnin lennon jälkeen ja iloksemme sää vaikutti oikein mukavalta ja lämpöiseltä. Lentokenttä oli tottakai iso, mitä nyt Helsinkiin vertaa. Kuitenkin kun seurasimme vain tarkasti yläpuolella olevia kylttejä pääsimme sinne minne tahdoimmekin. Disneyland bussia ei sen sijaan tahtonut löytyä millään.

Mutta kuten vanha sanontakin tietää kertoa, kysyvä ei tieltä eksy. Kysäisimme lentokentän työntekijöiltä apua ja he osasivat kertoa mistä löytäisimme tämän punaisen maailman onnellisimpaan paikkaan vievän bussin. Olimme olleet aivan lähellä, vain kerroksen liian ylhäällä. Ohjeiden jälkeen pääsimme ongelmitta odottamaan bussiin pääsyä.
Me tilasimme Tjäreborgilta etukäteen koko paketin, sisältäen myös bussiliput. Se oli hyvä ratkaisu, niin ei tarvinnut miettiä vielä siellä sotkussa lippujen ostoa. Kannattaa ladata älypuhelimeen muuten etukäteen Disneyland-sovelluksia. Siellä oli yleisiä hyviä vinkkejä, muun muassa ohjeita juurikin tämän bussin löytämiseen. Sovelluksista löytyvät myös Disneyland-kartat.

 Bussi vei meidät suoraan hotellimme eteen. Kannattaa muuten huomioida kentällä, että sieltä lähtee useampi Disneyland-bussi ja meidät ohjattiin yhteen niistä sen perusteella mihin hotelliin olimme matkalla. Hotellimme Newport Bay Club näytti päällepäin oikein viihtyisältä. Jo kuvauksessa kerrottiin sen sopivan hyvin aikuisempaan makuun, mikä pitikin paikkaansa. 

Henkilökunta hotellilla oli mielettömän ystävällistä ja meitä osattiin ohjeistaa hyvin niin matkalaukkusäilöön kuin Disneylandiinkin. Tosiaan saavuimme niin hyvissä ajoin, ettemme päässeet vielä huoneeseemme, mutta eipä se meitä haitannut. Raahasimme laukkumme naistenhuoneeseen ja vaihdoimme vessassa kivat hameet päällemme lämpimän sään johdosta. Tietenkään kuitenkaan sukkahousuja unohtamatta. Balleriinat tuntuivat sopivan hyvin päiväksi jalkaan, miettien runsasta kävelyä huvipuistossa. Sitten laukut vain säilöön ja nokat kohti Disneylandia!

 Reitti huvipuistoon oli oikein viihtyisä. Kaunis silta, vettä ja kukkia. Kevät oli paljon pidemmällä Pariisissa, kuin Suomessa. Olimme kuulleet paljon laukkuvarkaista, joten päätin ottaa ihan vain pienen Moschino-laukkuni matkaan, jossa on parempi lukkosysteemi ja siihen on paljon vaikeampi päästä varkaankaan käsiksi. Laukkuun mahtui juuri kaikki tarpeellinen; puhelin, kamera ja vähän käteistä. Sulloin käteisetkin vetoketjutaskuun, ihan vain varmuuden vuoksi vaikka olisikin jo ihme jos laukkuni ylipäätään noin vain lennossa saisi auki.

 Onnellinen tyttönen kukkien keskellä matkalla Disneylandiin, josta on haaveillut koko pienen ikänsä. Ilmeestä näkee tyytyväisyysasteen.

 Huvipuistoon kuljetaan Disney Villagen lävitse, jossa sijaitsevat useat kivat ravintolat sekä putiikit. Mehän innostuimme heti ensimmäiset liikkeet nähtyämme ja suuntasimme sisään katsomaan tarkemmin mitä kaikkea sieltä oikein löytyykään.

 Wild West Show kuulosti kivalta, mutta jätimme reissullamme sen väliin sillä siitä olisi pitänyt vielä maksaa erikseen eikä aikakaan olisi riittänyt kaikkeen huviin.

 Disney Store aukesi myöhemmin, kuin muut liikkeet. Loppujen lopuksi kuitenkin kaikissa kaupoissa oli melkein samat tuotteet, joten ei sen niin väliä. Pääsimme kuitenkin käymään matkamme aikana myös Disney Storessa useampaankin otteeseen.

Disney Fashion

 Mitä niissä putiikeissa sitten oikein oli? Kaikkea mitä voi kuvitella. Disney Fashion on ehdoton pakkokäynti aikuisille, jotka kaipaavat Disney-vaatetusta ylleen. Aikuisille tietenkin vaatteita oli yleisesti ottaen paljon vähemmän, mutta paras valikoima löytyi juurikin Disney Fashionista. Toki liikkeessä oli sitten muutakin kuin vaatteita. Löysin itselleni loppujen lopuksi sieltä yhden paidan, mutta hain sen vasta myöhemmin matkalla takaisin hotellille.

 Muissa liikkeissä oli sitten mahottoman paljon pehmoleluja, figuureja, mukeja, kyniä ja vaikka mitä. Lapsille löytyy tottakai myös aivan ihania vaatteita. Matkalta otettuja kuvia varten kannattaa napata mukaan Disneyland-aiheinen valokuva-albumi.

 Disneylandin sisäänkäyntikin oli jo aivan mahtavannäköinen! Täytyy jo nyt sanoa, että kuvat eivät vain voi kertoa sitä mitenkään, miltä se kaikki näytti omin silmin. Huvipuiston ulkonäköön on panostettu mielettömän paljon.

 Sisään jonotus kävi tosi nopeasti, ei tarvinnut odottaa oikeastaan ollenkaan. Sisään päästyämme edessämme näkyi Main Street täynnä ihmisiä ja pieniä putiikkeja. Main Streetin luona pääsee myöskin näkemään kerran päivässä kuuluisan paraatin, jota todellakaan ei kannata jättää väliin. Tästä lisää myöhemmin kuvien kera.

 Tietenkin eteemme avautui myös ehkä kaikkein tunnetuin asia puistossa, nimittäin tämä linna. Kiljahdimme varmaan molemmat kun näimme sen. Linnan läpi kulkee käytävä josta pääsee suoraan huvipuistolaitteiden ytimeen.

Linnan edustalla oli heti ihania Disneyhahmoja kukkien joukossa. Me pidimme Jennin kanssa tätä paikkaa kohtaamispaikkana, jos toinen sattuisi eksymään toisesta. Näin ei onneksi kuitenkaan käynyt kertaakaan.

 Me suunnistimme tietenkin linnaan sisään. Koristukset olivat kerrassaan upeita, ja piti olla tarkkana ettei jättänyt pieniä yksityiskohtia huomaamatta.

 Linnassa oli tietenkin Prinsessa Ruusunen-aihe. Kuvista käy selväksi sadun juoni lyhyesti ja tuntui kuin olisi päässyt sisälle satukirjaan.  Kaikki oli kuin elokuvasta, tämä tosiaan tuntui toteen käyneeltä unelta.

 Linnaa riittävästi ihailtuamme oli ajatuksissamme jo laitteisiin pääsy. Tästä jatkan kuitenkin seuraavassa osassa, ettei yksi merkintä mene mahdottoman pitkäksi. Luvassa siis paljon asiaa laitteista, ravintolosta, ostoksista sekä ajatuksia niin huvipuiston henkilökunnasta kuin muista vierailijoistakin. Tietenkin myös mahdottoman paljon yleistä hehkutusta.

Hyvää yötä kaikille ja mukavaa alkanutta viikkoa :-)